L'université (Mais c'est Paris 8!)

Esittelen vihdoin vähän tätä katu-uskottavaa opinahjoani. Samalla voi kuunnella vaikka tätä, että pääsee tunnelmaan, haha: 

 Mietin kyl myös Elviksen In the ghettoa.

(Tähän väliin mainostusta, jos haluu lukee raportin mun elosta täällä myös paperimuodossa, ni joulukuun Synkooppi-lehdessä pitäs olla mun Vaihtopenkki-juttu. Synkooppia löytyy ainaki kirjasto10:stä ja joskus se tuli myös Joensuun kirjaston musiikkiosastolle..)

Nii tää on tosiaan tiloiltaan hieman kämänen yliopisto, esimerkiks toinen mun ranskankursseista on rakennuksessa, joka koostuu sellasista työmaaparakeista....sillon helteiden aikaan siellä oli ihan erityisen tuskaista. Otsikon lausetta, Mais c'est Paris 8!, kuulee esim. kun luokissa ei oo tuoleja ja niitä pitää lähtee hakee toisesta luokasta ja kun vessoissa ei ole vessapaperia tai välttämättä edes valoja. Ainut jopa suomalaisen silmiin oikeesti supersiisti paikka on kirjasto, mut sinne tarteeki kulkukortin. Sattumalta lähes kaikki yliopiston nettisivuilla ja infovihkosissa olevat kuvat on vaan kirjastosta...

Paris 8:

Tästä käydään sisään. Siis sillon ku ovet on auki, tän otin
ku palailin yöbussiseikkailultani.

Juhuu taas! Tää on otettu syksyn helteiden aikaan,
koko yliopistol oli ihan tajuttoman kuuma.

Kaikista sisätiloissa olevista tupakointikieltomerkeistä huolimatta
oon nähny ainaki kerran tupakoijia aulassa.

Feminismi voittaa

Gréve = lakko, oon ihme kyllä välttäny lakot tähän asti, *kop kop*

Tää on ihan meidän asuntolan nurkalta.

Kuvissa ei kyl näy yhtään tarpeeks pro-Palestiina ja kommunismijulisteita, joita on aika paljon joka paikassa. Mut Saint-Denisillä onkin historia "punaisena kaupunkina", mikä näkyy esim. tiennimissä:

Moikkels!

Piano!!

Ekaks laajennan vähän lifestyle- tai ehkä lähinnä ruokablogin puolelle ja fiilistelen vielä...mandariineja!! <3 <3 Ne on vaan niin parhaita.

Etenki tollaset paperinyyteissä olevat! Tulee mieleen ne lapsuuden bambikääreiset! Ah! Käy stressilelusta ku pitää tollast kädessä. Mut tän päivän oon joutunu olee ilman, argh! Mut sitten muihin asioihin, sillä...


...pääsin tänään soittaa pianoo! Uu la laa!! Italialainen kurssitoverini kerto et Centre Pompidoun kirjastossa saa soittaa pianoo ilmaseks! Kävin sit jo viimeviikolla lainaa Médiathèque musicalesta vähän nuotteja. Oon nyt siis kirjastokortillinen, jee! Siel oli aika hyvät valikoimat, löysin mitä pitiki. Selailuu vaan vaikeutti se, et nuotteja EI oltu lajiteltu soittimien mukaan(!?). Jäi siis Mozartit lainaamatta ku en jaksanu selailla (onneks Chopin ja Satie on kapea-alaisempia...). Kirjastomies oli innoissaan et oon Suomesta ku lainasin nuotit, meitä ei kuulemma oo täällä paljoo.

Mut niin, tänään siis marssin Pompidouhun (Beauborgiksi sitä täällä kai sanotaan). Vähän rasittavaa kyl mennä kirjastoon turvatarkastuksen läpi...mut, siellä on siis musiikkiosastol kaks pianoo (digitaalista, kuulokkeilla siis soitellaan, ne kun on siin kirjastotilassa). Sain sit varattuu ajan parin tunnin päähän ja menin väliajaks hengailee museokauppoihin ja lueskelee kahvilaan. Oli kyl kivaa soittaa! 1h15min meni ihan sikanopeesti...toista pianoo soitti aika laitapuolenkulkijan näkönen nainen, se hakkas vaan yhtä säveltä oikeesti niin kovaa et se kuulu sinne musiikkiosaston ulkopuolelle (ihmettelin et mikä se ääni on ku tulin sinne). Vaik pianois oli laput et äläs melua liikaa ettet häiritse muita. Sen piti aina välillä ravistella kättään rentouttaakseen sen ku se hakkas niin kovaa :D Kyl se välillä hakkas muitaki koskettimia ku vaan sitä yhtä. No musiikki osana kuntoutusta ja silleen.....



Sit vähän kuvia viime viikonlopun promenaadeista:

Oli hyvä sää! Huomenna pidän esitelmän tästä:

Ku chanson-kurssilla pitääki pitää esitelmä jostai biisistä. Luulin aluks et se oli vaan jos haluu arvosanan (koska niin se sano) mut se onki et jos haluu pisteet...ja mähän haluan! Eli eiku Bellevillen kolmosista sopertelemaan.

(Spämmäillen) MONfuckingDIEU!! + Les noctiliens

Eilen illalla oli kreikkalaisen kaverin kaverin kämpästäläksiäiset. Kämppä oli tosi hieno, harmi et joutuu lähtee. Kaikin puolin oli tosi kivaa. Juhlissa kuitenki kuulin et maanantaisen keikan jälkeen Hannah (joka lähti metrolla eri suuntaan kuin mä ja Kate) oli RYÖSTETTY kotimatkalla!! Siis oikeesti hc-ryöstetty, joku tyyppi oli vieny kaikki sen kamat ja iskeny sitä naamaan ja vatsaan nii et Hannahin oli kai pitäny mennä sairaalaan! Siis mitähelvettiäääää?!?!? En oo kuullu siitä vielä mitään ensikäden tietoo...........okei ehkä mäki alan vähitellen taipuu niihin henkivartijoihin. Herrajemaal' oikeesti.



Mun yölliset seikkailut suju onneks lopulta ihan onnellisesti:


Juhlissa siis kuitenkin oltiin ja kyselin että mitenkäs, onkohan muut bailaamassa myöhäänki, mulla ku ne vaihtikset on vika/eka metro/vielä tuntematon seikkailu yöbusseissa. Kaikki kuitenki sano lähtevänsä vikalla metrolla, joten ajattelin tehdä niin itsekin. Kukaan ei kuitenkaan oikein tuntunut tekevän lähdön elkeitä, joten päätin sitten itse lähteä kellon lähennellessä vikoja metroja, vaikka meno oli hyvä ja osa kavereista vasta saapunut paikalle.

(Mainittakoon et tapasin myös kreikkalaisen Joose-fanin!! Se kyl diggaili muutaki Suomimusaa, tuns Fonal-recordsin artistit aika hyvin, Islajasta Ristoon ja Eleanoora Rosenholmiin. Nyt Jooselle keikkoja ulkomaille, kysyntää ois! Se oikeesti ihmetteli, miks Joose ei keikkaile ulkomailla :D ) (Niin ja mainittakoon myös, että en ikinä totu poskisuudelmiin, noloja hetkiä koetaan jatkuvasti mun ojennellessa rehdisti kättä tervehdykseen tai parhaimmassa tapauksessa vahingossa väistäessä jonku yrittäessä tervehtiä poskipusuin :''D Se on vaan refleksi jos joku tunkee naamaansa liian lähelle!!)

NOH, läksin sitten ja ehdin ihan hyvin viimeiseen 12:een Saint-Lazarelle, mutta viimeinen 13 Saint-Denisiin oli jo menny!!! Optimaalinen tilanne siis: olin kaukana SEKÄ kavereista (juhlat oli rive gauchella) ETTÄ kotoa!! Hyvä minä!! Siellä sitten olin yksin yössä vastakuulemani ryöstötarina mielessä! Jeah ja wuhuu!

En ollu siis ikinä käyttäny noctilieneja eli paikallisia yöbusseja. Saint-Lazarelta lähti kuitenki bussi N1 Gare de l'estille, josta tiesin Saint-Denisin yöbussien lähtevän. Sinne siis! Gare de l'estillä oli jopa noctilien-työntekijöitä, ihan vaan neuvomassa linjojen kanssa. Menin sitten siihen kyselemään, ja koska seuraavaan bussiini oli aikaa 45min ne käski jäädä hengailemaan siihen niitten kanssa, kun "ihmiset on hulluja näin yöllä". Olin että joo oon kuullu :'''<  Sit siinä veistelin vitsiä seuranani noctilien-työntekijät, eli hilpeällä tuulella oleva miekko ja harmaatukkainen nainen, jolla oli ilmeisesti tapana tanssia lämpimikseen......Kun meitä oli kertynyt useampikin tyttönen odottelemaan bussejamme, meidät päästettiin odottamaan johonki bussikuskien taukotilaan. Se oli hyvä paikka hengailla paitsi, koska siellä oli 35snt:llä toimiva kahvi/kaakao/yms-automaatti, myös siksi, että tapasin siellä bussini kuskin. Ja kun kyselin jotta mikäköhän on se mun lähin pysäkki sit (ne infotyypit ku ei oikein tienny) ni se oli vaan et tuut sit mun kaa ni neuvon.

Sit ku aika koitti ni kipittelin sen kaa bussille ja se oli et istupa tohon etupenkkiin ku siin on mukavaa ja turvallista ni kerron sit ku pitää jäähä ja olin että MERSII BIÄÄN MÖSJÖÖ ::''3 Koska olin menny bussiin sen kuskin kaa, istuin jo kiltisti etupenkissä siinä vaiheessa, ku se saapu oikeelle lähtöpysäkilleen. Pysäkillä oville tuli seisomaan ystäväni noctilien-infotyypit (joitten toimenkuvaan kuuluu ilmeisesti myös tilanteen rauhottaminen ovilla) ja ennen ku ne ja bussi lähti omille teilleen, se hilpee miekko viel taputteli mua olkapäälle silleen "hyvin se menee". Olin että aahahaa mercii mercii :'''>

Ja nii se bussikuski sit huikkas ku mun piti jäähä..kerranki olemattomasta suuntavaistosta on hyötyä, oon jo nimittäin sen verran kierrelly eksymisiäni Saint-Denisin keskustassa et tiesin aika hyvin missä mennään ku se bussi ajeli siellä ympäriinsä eikä kotiin löytämises siis ollu ongelmaa.


ELI MITÄ TÄSTÄ TARINASTA OPIMME?? -Älä KOSKAAN lähde bileistä ensimmäisenä (paras vaihtis ois ehkä ollu jäähä roikkuu aamumetroon ja/tai tunkee jonku kaverin luo nukkuu) ja sitten JOS näin jostain syystä pääsee käymään, yöbussit on ihan ok.

Ja että täällä tosiaan sattuu karseuksia, mutta osa ihmisistä on kuitenkin supermukavia.

Keikka! (+ pari jouluikkunaa)

Kävin tänään tsekkailee Printempsin ja Galeries Lafayetten jouluikkunoita. Ne ei ollu ainakaan kovin perinteisiä. Molemmis oli pikku nukkeja, Lafayettella oli ihme rokkiteema ja Printempsilla muotia ja ballerinoja ja vähän kaikkee.

Ja maantaina oli siis Nouvelle Vaguen keikka. Oli taas ihan mahtia! Ja jälleen kyseessä oli joku vähän festarityyppinen tapahtuma ni kuultiin muutaki (etenki ku oltiin siellä vahingossa vähän turhan ajoissa.....mut saatiinpahan martini-maistiaiset.) Valitettavasti unohin ottaa kameran, joten ei oo oikein kuvia esiteltävänä..Paikka oli aika kiva, 104 Centquatre (tääl on sen sivut jos joku haluu kattoo). Siel on näyttelyitäki yms, ja ku rakennus on viel vanha tehdas tms, tuli kovasti mieleen Helsingin Korjaamo ja Suvilahti. Kotoisaa siis.

Muista esiintyjistä nähtiin kokonaan vaan Albin de la Simone, ihan hauskaa laulelmaa. Sen verran rauhallisia lauluja et sanoissaki pysy aika hyvin perässä. Tosin se oli vähän unettavaa, etenki ku lattialle oli laitettu tyynyjä, joitten päällä sai istuu..

Sinällään tosiaan harmi, etten ottanu kameraa mukaan, koska Nouvelle Vaguen laulajattarista vähintään toinen vaihto asua varmaan joka biisin välissä. Tosin en kuitenkaa ois saanu hyviä kuvia kamerallani eli joka tapauksessa ois harmittanu..Mut asuja oli kaikenlaisia aina paljetti-Terästyttö-mekoista Kiki (Violon d'Ingres )-kuvaisiin mekkoihin ja hameisiin, yläosana vaan tissit peittävät nahkahanskat. Niin ja viimesissä biiseissä toisella oli yksisarvisasu!! Uu la laa. Biiseist ei tullu ihan kaikkii mitä toivoin, mut aika hyvin kuitenki, oli ainaki Master and servant, Guns of Brixton, Love will tear us apart ja Rapture. Mut ei Talking headsii.. :( No, tyytyväinen oon!! Livenä musiikki ei ees rajottunu Nouvelle Vague=New Wave=Bossa Nova-ideaan, oikeestaan vaan muutama biisi oli selkeesti bossa novaa. Että jotta kyllä aijjai hieno show oli, kannattaa nähdä jos on mahkut! :> En löytäny Youtubesta mitään hyviä livevideoita linkiteltäviks... :(  Hmph ois pitäny olla se kamera....no muil oli ni voin napata niiltä kuvia.

No laitetaan ees tää tuomaan tunnelmaa:

 

Les dîners

Löysin ton valokuvan tänään kadulta.

Viikot menee kyl ihan karseen nopeesti! On maanantai ja PUM! onki jo viikonloppu!

Torstaina oli illallinen parin italialaistytön luona, toinen niistä opiskelee myös musiikkia täällä. Oli kivaa ja pasta hyvää :> Sittemmin piti mennä johonki 60-luku -teemaisiin juhliin mut ei sit löydettykään oikeeta baaria...mut ei se mitään, ihan hauskaa oli. Nii ja tavattiin Suomessa asuva amerikkalainen, jonka suomenkielentaidot rajottu lauseeseen "Mitä kuuluu?"(äännettynä about yhtä hyvin ku kuka tahansa kadunmies tääl lausuis.....) vaik se oli asunu 5 vuotta Suomessa...mut se sano että suomi on kuin toiselta planeetalta (saksaa se oli kuulemma oppinu helposti asumalla siellä) ja että suomen opiskelu on ku lasiseinää kiipeis. No jaa, ehkä.

"Juhuu! C'est moi!" Onneks voi vaatekriiseillä netin
välityksellä jos makutuomareita ei oo lähettyvillä..
Tosin se toimiva nettikamera ois plussaa :/

Perjantai oli täällä taas joku yleinen vapaapäivä, mut ei mulla kyllä sillon luentoja ookaan. Illalla oli vuorossa jälleen illallistamista, tällä kertaa tsekki-Stepanin luona (jonka oon saanu innostumaan Joose Keskitalosta!). Oli tosi hauskaa, meitä oli ehkä reilu 10 henkeä. Ruoka oli oikein hyvää ja kaikenlisäks isäntäkin sattu olemaan kasvissyöjä, jee! (Oon täällä vähän kaapissa kasvissyöntini kanssa, se ois ehkä kuitenki liian shokeeraavaa esim. italialaisille....) Kämppä oli tosi kiva, vanhassa talossa 6. kerroksessa. Stepanin kämppiksenä asuu georgialainen elokuvaopiskelija (joka kuulemma on georgiassa asunu Renny Harlinin naapurissa :D Ja se ties Niina Gruusialaisen, nimikkopyhimykseni. Mut siellä sil on kuulemma joku eri nimi). Ja siis kämppä kuulu oikeesti tsekkiläis-georgialaiselle sotakuvaajalle (tälle, tässähän ollaan kohta julkkispiireissä) ja se oli täynnä kirjoja ja oli ah niin ihanan wannabe-boheemi-intellektuellitunnelma ku siellä illallistettiin ja hörpittiin viiniä kirjojen keskellä kansainvälisellä porukalla :--D Tosin tunnelman täydellisyyttä latisti hieman se, että puhuttiin lähinnä englantia ku yhellä brittitytöllä oli mukanaan ranskankielentaidoton poikaystävänsä. Yöllä suurimman osan jo lähdettyä ja viinipullojen tyhjennyttyä päätettiin vielä loppuporukalla lähteä baareilemaan ja päädyttiin taas Truskeliin, ylläri. Hauskaa ol'.

Catarina (toinen niistä) kuvailemassa Hannahin superkameralla

Julia innostu juoksentelee jonku muovipeitteen kanssa..

Kaikilla ku ei oo ökykameroita ni yhteiskuvan
yrityksestä voi tulla esim. tällänen...

...tai sit tällänen...

Huomenna kuuntelee Nouvelle vagueta, jihuu :>

Le(s) concert(s)

Eilen oltiin siis Olympiassa Anna Calvin konsertissa. Oli hienoo! Ihan saakelin hyvä keikka! Konsertti oli osa Les Inrocks-festivaalia ja samana iltana oli 4 esiintyjää. Ei oltu ees varmoja, ketä kaikkia tullaan näkemään, kun lipussa oli 4 nimee, mutta kuitenkin kaikkialla mainostettiin lähinnä Anna Calvin konserttia....mentiin kuitenkin ajoissa paikalle ja nähtiin kaikki. Pitäähän sitä nyt nauttia koko rahan edestä!

Catarina odottelemassa konsertin alkua. Näyttää
et oltas ulkona mut ei olla!

Esiintyjät oli hyvin parhausjärjestyksessä, joten tunnelma kohosi mukavasti loppua kohden. Ja teema oli sikäli yhtenäinen, että joka bändissä vähintäänkin laulaja-kitaristi-keulakuva oli nainen. Naispowerii wuhuu! (en tiiä oliks se oikeesti mikään teema mut huomasin vaa jossai vaihees.)

Ekana esiinty Ema, joka meni sen verran ärsyttävän trendiposeerauksen puolelle, etten vaivaudu linkittelemään...no kyl ne välillä kuulosti kans ihan ok:lta.

Seuraavaks oli Dum Dum Girls, joka olikin sitten jo selvästi parempi. Se rumpali on niin cool, mäki haluun soittaa rumpuja! :> Vikana biisinä ne soitti There is a light that never goes out-koverinsa, ja vaikka en tunnetusti mikään Smiths-fani ookaan, ni kylhän mä tosta biisistä tykkään ihan oikeestikin :D

Sit seuraavana oli Le Prince Miiaou, joka oli mulle aika vieras nimi (mikä nyt ei oo mikään ihme, oon aina pihalla kaikista uusista ja ei-niin-uusistakin bändeistä.....) ja ihmettelin sen suosiota yleisön keskuudessa, mut se nauttikin kotikenttäetua. En oo vielä ihan hirveesti perehtyny artistiin, mut ainaki livenä se oli kyl tosi hyvä! Ja soitti mm. nokkahuilua ja heitti niitä yleisöön et voi soittaa mukana, hauskaa. Positiivinen yllätys ehdottomasti, etenki ku ei ollu oikein aavistustakaan et mitä odottaa.

(Tässä välissä joku kolmen tytön kantripoppoo kävi soittaa pari biisiä...nimi ja jutun idea jäi kyl hämärän peittoon...)

Ja sit olikin jo Anna Calvi! Jee! Oltiin superhyvillä paikoilla, tokassa rivissä ja just Annan kohalla!

Yritin ottaa pari kuvaa ku se oli niin tyylikäs, mut ku niistä
tuli parhaimmillaanki jotai tällästä, päätin hyvillä mielin
keskittyä keikkaan..

Nii, oli siis huippukeikka! :> Ja meni ihan tosi nopeesti. Ja vaikka oon kuullu et Anna ei pahemmin juttele yleisön kanssa ni kyl se nyt sano jotai aina välillä. Kysy ainaki et "Ca va?". Harmi et näin vaan Annan ja rumpalin, perkussionisti/mikä lie-naisella ku oli kaikkia jännän näkösiä soittimia. Yleensä en oo mikään kitarasoolojen yms sähkökitaroinnin ystävä mut tässä yhteydessä kyl menee mainiosti.

Tää sai kyl kylmät väreet aikaan:

Ja tää! Joka on mun lempparilemppari:

Ja muutki biisit oli hyviä, oi oli se kyl hienoo. Käsittääkseni Anna on tulossa taas Suomeen (?), että menkäähän! Janni suosittelee:

Peukku pystyyn! (miten saankaan aina nii omituisen ilmeen kuviin..?)

Et joo, kaikenkaikkiaan hieno ilta! Kiva kun saatiin vähän festaritunnelmaa, ku ei aluks ees tiietty et mitäs nyt tullaankaan näkemään.



P.S. Catarina halus et pari asuntolan poikaa tulis hakee meiät metrolta, mikä, sori nyt vaan, on musta aika hätävarjelun liiotteluu...totta kai kannattaa olla varuillaan jne jne, mut mulla ei kyl oo ikinä ollu mitään ongelmia ja metrolta asuntolaan on matkaa n. 200m.........enkä oo tottunu et tartteisin jotain miehiä henkivartijoiks! Tuntuu vaan nöyryyttävältä! Ja melkein kaikista bileistä oon aina palannu yksin eikä tosiaan oo ollu mitään ongelmaa. No, ei ne sit lopulta ees ehtiny tulla (tuli hississä vastaan) ja hyvin selvittiin. Se panikoi vähän liikaa mun mielestä....

Lisää elokuvia

Yritin hankkia kuvitusta ihan jo blogiakin varten, mut mun
kuvista tulee ilmeisesti aina jotenki vinoja... :/

Perjantai on vapaapäivä, koska ei oikein huvita enää mennä afrotunnille...päätin siis mennä katsomaan Metropolis-näyttelyn Cinémathèque francaiseen. Se oli ihan hieno, näytillä oli kaikkee suunnittelupiirrustuksista nuottinäytteisiin ja valokuviin. Ja mm. mainosmatskuna käytettyjä flip-bookeja (joita ei kyl voinu selata :( ) ja nuottikirja elokuvamusiikista pianolle sovitettuna (seki oli vaan vitriinis mut näytti kyl aika siistiltä). Hauskaa kyllä kun asusuunnitelmien vieressä oli kommentti puvustajalta, jotain suunnilleen "Emme voi tietää, miten 2000-luvun ihmiset pukeutuvat, mutta ehkä joku päivä ihmiset katsovat elokuvaa ja hämmästyvät ennustustemme tarkkuudesta." Just ennen ku luin kommentin olin kattonu piirrustuksia ja miettiny et onpas kyllä 20-lukulaista :D


Tänään kävin taas kuluttaa Saint-Denisin L'Ecranin penkkejä, elokuvissakäynti on täällä sen verran halpaa hupia ja kun ei oo sitä telkkariakaan ni leffateatterit on erityisen <3  Tällä kertaa vuorossa oli Marjane Satrapin Poulet aux Prunes. Luulin julisteenkin perusteella että elokuva olisi ollut piirretty, mutta se olikin näytelty. Koska Persepolis -elokuva on kaikin puolin niin uskollinen sarjakuvalle, tulee mieleen kyseenalaistaa elokuvan pointti, mitä ideaa on tehdä leffa, joka on vaan suppeampi versio alkuperäisestä sarjakuvasta? Olin siis ihan iloinen ratkaisusta tehdä näytelty elokuva.

Mut no, elokuva ei mun mielestä ollu mitenkään superhyvä. Ihan hauska kyllä. Suurimmaks osaks seuraaminen onnistu kyllä ihan hyvin kielestä huolimatta, mutta välillä ärsytti, kun vitsit meni ohi... Mut niin, jos heittäydyn kriitikoksi, niin mun mielestä elokuva jäi vähän sekavaksi ja sarjakuvallisuutta oli jotenki liikaa...ois pitäny irtaantua alkuperäisteoksesta vielä enemmän mun mielestä. Mutta sarjakuva on hyvä. :>



Ja muuta, eilen oltiin La Perlessä, joka on siis baari jossa Galliano lauko potkunsa aiheuttaneet juutalaiskommentit! Omg. Ei kyl menty sinne sen takii mut kuulin sittemmin. Ihan kiva paikka kyllä ja aika halpa. Osa muista jatko vielä jolleki coolille klubille mut mä lähin kotiin karseen päänsäryn takia (pitäs kai vihdoin opetella ostaa niitä särkylääkkeitä....). Mut tulipahan testattua eka kertaa myös viimenen metro! Tykkään kyl enemmän ekasta, toi oli ihan supertäynnä välillä.

Bileitä, bileitä...

..niitä riittää.

Lauantaina käytiin baarikierroksella ja aika kivoja baareja kyllä löyty :3 Niin ja tapasin tosiaan suomalaisen ekaa kertaa täällä ollessa, ja siinä jutellessa selvis et ollaan asuttu 4 vuotta samassa talossa Helsingissä......se vaan kerrosta alempana. Se oli aika hauska keskustelu:

Se: Nii mä asun tuolla Vallilassa Helsingissä..
Mä: Ai, niin mäki.
Se: Ai, missä päin Vallilaa?
Mä: Rautalammintiellä.
Se: .. missä päin Rautalammintietä?
Mä: 3 C:ssä.
Se: .......missä päin Rautalammintie 3 C:tä?

:D Mutta jännää oli myös, miten suomen puhuminen ei ees tuntunu, etenkään aluks, mitenkään erityisen helpolta ja luontevalta, päinvastoin. Tosin siinä oli ollu jo aikalailla kielten sekamelskaa ni kai se oli vähän liikaa mun pikku aivoille...vaihtareitten kanssa puhuttiin ranskaa niinku yleensä, mut sit juteltiin joittenki norjalaisten kanssa, jotka ei puhunu ranskaa, joten puhuttiin englantia ja ruotsia (meiän porukassa oli myös ruotsalaistyttö) ja sit ku mukaan sotkettiin viel suomi ni eijjei.....

(Nii ja ne norjalaiset oli ollu soittamassa Pitchfork-festareilla ja kuulemma Jens Lekman oli ollu huippu! Nyyh oisin halunnu nähä sen mut festarit makso 80e ;_; )

Yks paikallinen tyyppi oli erittäin hämmentyny siitä et tiesin K-Maron ja sit pääsin viel kertoo et me käytettiin Femme like U:ta ranskan opiskeluun lukiossa ja et ope (oi Ese..) oikeesti printtas ja suomensi meille sanat.. :'D Oon täällä romuttamassa Suomen koulujen hyvää mainetta.

Jos joku on unohtanu:

Nii ja sit maanantaina juhlistettiin vähän Halloweeniä ja päädyttiin taas Truskeliin (missä soi mm. Je t'aime moi non plus). Tiistaina olikin mulle yllättäen vapaapäivä, ilmankos se maanantai oli niin suosittu bilepäivä...en tosiaan tienny ennen ku tulin kotiin lähikaupasta ja näin suljetun yliopiston...mut tollaset yllätykset käy aina!

Nii ja sit tiistaina oli asuntolan Halloween-juhlat. Oli ihan hauskaa mut ei kyllä voittanu vanhoja kunnon Vallilabileitä!!

Nyt kohti chanson-kurssia ja välitestiä!